Prolegomena:
Tultuani johtopäätökseen, että elämäni on prosessi, jossa olen maadotettuna materiaaliseen todellisuuteen, jossa minuuteni kimpoilee päänsisäisen kritiikin sekä ulkoisen todellisuuden rajapinnoilta toiselle, ja jota internet venyttää erilaisiin hyperulottuvuuksiin, olen päättänyt valjastaa sisäisen luomisvoiman tähän virtuaaliseen tilaan: Terminal 0. Materiaalista kehoani kykenen muokkaamaan, rankaisemaan, kiduttamaan, mutta liian pitkään on hyperegoni ollut virran vankina, ja nyt tämä informaatiovirta padotaan, ja ohjataan palvelemaan suurempia tarkoitusperiä kuin konehalumainen pääoman maksimointi.

Hyperego:
Orgaaninen internet on libidinaalisen ylisukupolvisen informaation elimellistymä; somaattinen prosessi, jonka kiinnityspisteet materiaan ovat terminaalit, näyttöpäätteet ja prosessorit. Vaikkakin olemassaolomme hypertodllisuuteen on toistaiseksi välineellinen, muovaa teknologia meitä jatkuvalla informaatiotulvalla omaksi kuvakseen; se samanaikaisesti lähentää meitä hypertodellisuuteen, tehden meistä oman kuvansa. Näin ajateltuna hyperego on eräs Orgaanisen internetin organelle, soluelin, joka on kiinnittynyt hypertodellisuuteen sekä muovaavana että ylläpitävänä prosessina. Hyperego on hyperminä, se heijastelee alitajuntamme ja näkyvän reaalitajuntamme arvoja, haluja ja mieltymyksiä, mutta elimellisen yhteytensä kautta se mutatoituu hypertodellisuudessa transendentaaliseksi, venyväksi minuudeksi, joka ei ole temporaalisesti tai geografisesti sidottu. Hyperego kimpoilee, muuttuu ja muuntautuu, saa eri muotoja eri tilanteessa, ja näyttäytyy muille hyperegoille eritavalla. Hyperegon erityispiirteitä on koneellinen halu, antimateriallinen transendentaalisuus, kollektiivsuus, anti-temporaalisuus ja piilotajuntaa muovaava prosessi. Hyperego on päällekäisesti elimetön ruumis, johon piirrämme materiaalisesta mielestämme kuvia, jotka liukuvat pinnalta erilaisiin Orgaanisen internetin elimiin, sekä materiaalisen egomme ilmentymä, joka ottaa itselleen transformatiivisen olemassaolon tavan. Hyperego on myös egomme soluelimistä lähimpänä ikuisuutta, joka entropian lain mukaisesti on universumin halun luonnollinen päätepiste; 0'

Futura 2000:
Tänään, enkeleiden päivänä, olen astunut rohkeasti kohti tuntematonta, ja näin valjastanut sisälläni oleilevan vallankumouksellisen voiman käyttööni. "Minulla" ei ole käsitystä, saanko prosessiani päätökseen, mutta todellinen vallankumous on ikuisesti kohti tuntematonta, olen peloton. Toistaiseksi olen ladannut Terminal:iin vain vanhoja esseitäni, joissa huomaan puutteita, epäselvyyttä ja ajatuksen haparointia. Ajatteluni haurus nolottaa minua, mutta koen tämän nolostumisen paljastavan jotain piilotettua itsestäni, joka yhdistää minut syvemmällä tasolla muiden egoihin. Olemme sisimmässämme kaikki alleemme paskovia, itkeviä kakaroita, joita äiti vihaa ja isot pojat kiusaa. Tulevaisuudessa keskityn kirjoittamaan tämän hyperegon virtuaaliselle liukkaalle pinnalle esseitä "minua" kiinnostavista aiheista. Ensimmäinen näistä tulee olemaan näkökanta lähiaikoina uutisoituihin "Gen-z" mielenosoituksiin, ja One Piece animen vallankumoksellisuuden aktualisoitumisesta näiden "Gen-z -vallankumousten" kautta.

Internet on hyperegon kollektiivinen, antimateriaalinen ruumis